Vaihtoehto betonille: Puukerrostalojen hyödyt vs. kustannukset

puukehikko

Puukerrostalot ovat asuinrakennuksia, jotka on pääosin rakennettu puusta. Suomessa ne ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosien aikana, sillä puurakentaminen nähdään kestävänä ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona perinteisille betonirakenteisille kerrostaloille. 

Siinä missä nettikasinot ilman rekisteröintiä ovat valloittaneet markkinoita vuodesta 2016 lähtien, puukerrostalojen rakentaminen on osa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Muutos on tervetullut, sillä puurakentaminen tarjoaa monia etuja. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja sen käyttö rakentamisessa voi vähentää hiilijalanjälkeä verrattuna betoniin tai teräkseen perustuviin rakennuksiin. Puurakenteiset kerrostalot ovat myös kevyempiä kuin betonirakenteiset, mikä helpottaa rakentamista ja pienentää perustusten tarvetta.

Suomen puukerrostaloja tuetaan lainsäädännön voimin

Puurakentaminen viittaa rakennusten ja rakenteiden rakentamiseen pääosin puumateriaaleista. Puu on tässä tapauksessa keskeinen rakennusmateriaali, jota käytetään eri muodoissa, kuten puupalkkeina, puulevyinä, liimapuuna tai ristikkorakenteina.

Suomessa on toteutettu useita puukerrostalohankkeita eri puolilla maata. Helsingissä on Puukuokka Kalasatamassa ja lisää puukerrostaloja on rakenteilla.

Muita esimerkkejä kotimaisista puukerrostaloista ovat:

  • Puukuokka, Jyväskylä: Puukuokka on yksi Suomen tunnetuimmista puukerrostaloista. Se on maailman suurin puurakenteinen kerrostalo, joka koostuu kahdeksasta kerrostalosta Jyväskylän Kankaan alueella edustaen kestävää ja energiatehokasta asumista.
  • Onnentähti, Joensuu: Onnentähti on yksi Joensuun keskustassa sijaitsevista puukerrostaloista. Se on seitsemänkerroksinen asuinrakennus, joka on toteutettu modernilla puurakentamistekniikalla. Rakennuksessa yhdistyvät kestävyys, energiatehokkuus ja viihtyisyys.
  • Kivistöntori, Vantaa: Kivistöntori on puukerrostalojen kokonaisuus Vantaan Kivistön kaupunginosassa. Alueella on useita korkeita puurakenteisia kerrostaloja, jotka luovat kaupunkitilaa ja edistävät kestävää kaupunkikehitystä.

Puukerrostalojen rakentamista on edistetty lainsäädännöllä ja tukitoimilla. Esimerkiksi vuonna 2018 voimaan astunut Suomen rakentamismääräyskokoelman muutos mahdollisti puukerrostalojen rakentamisen enintään kahdeksan kerroksen korkeuteen ilman poikkeuslupaa. 

Lisäksi erilaiset tukiohjelmat ja rahoitusmahdollisuudet ovat tukeneet puurakentamisen edistämistä.

Kuinka puukerrostalo syntyy?

Puurakentaminen voidaan toteuttaa eri menetelmin. Perinteisessä puurakentamisessa käytetään usein sahattua puuta, joka liitetään yhteen pulteilla tai nauloilla. Nykyaikaisemmat menetelmät, kuten ristikkorakenteet ja liimapuutekniikka, tarjoavat entistä kestävämpiä ja monimutkaisempia vaihtoehtoja.

Puukerrostalon rakentaminen koostuu useista vaiheista:

  1. Suunnittelu: Ensimmäinen vaihe on suunnittelu, jossa arkkitehti ja insinöörit luovat rakennukselle suunnitelmat ja tekniset piirustukset. Suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen muoto, toiminnallisuus, energiatehokkuus ja kestävyys.
  2. Materiaalien valmistus: Puukerrostalon rakentamisessa käytetään erilaisia puumateriaaleja, kuten sahatavaraa, ristikkorakenteita ja liimapuita. Nämä materiaalit valmistetaan tehtaalla ennen niiden toimittamista rakennustyömaalle. Tehtaalla puusta voidaan valmistaa esimerkiksi liimapuupalkkeja ja seinäelementtejä.
  3. Perustukset: Rakennustyömaalla ensimmäinen vaihe on perustusten rakentaminen. Perustuksiin kuuluvat esimerkiksi betoniset anturat tai paalulaatat, jotka tukevat rakennuksen painoa ja välittävät sen maaperään.
  4. Runkorakenteen pystytys: Kun perustukset ovat valmiit, rakennuksen runkorakenteen pystytys alkaa. Tässä vaiheessa asennetaan puurunko, johon kuuluvat pilarit, palkit ja välipohjat. Usein käytetään valmiiksi tehtaalla valmistettuja elementtejä, jotka nostetaan paikoilleen ja kiinnitetään toisiinsa.
  5. Julkisivut ja sisätilat: Runkorakenteen pystyttämisen jälkeen asennetaan ulkoverhous ja julkisivumateriaalit, kuten puulevyt tai tiiliverhoilu. Samalla sisätiloissa aloitetaan talotekniset asennukset, kuten sähkö- ja putkityöt sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät.
  6. Viimeistelytyöt: Kun runko, julkisivut ja talotekniset järjestelmät ovat paikoillaan, puukerrostalon viimeistelytyöt alkavat. Tässä vaiheessa asennetaan lattiamateriaalit, seinäpinnat, kattolevyt, ovet ja ikkunat. Myös sisätilojen maalaus, pintakäsittelyt ja kalusteiden asennus tapahtuvat tässä vaiheessa.
  7. Testaus ja tarkastukset: Ennen kuin puukerrostalo voidaan luovuttaa asukkaille, se käy läpi erilaisia testauksia ja tarkastuksia varmistaakseen, että se täyttää kaikki rakentamiselle asetetut standardit ja vaatimukset. Näihin kuuluvat mu

Puurakentaminen voi hyödyntää erilaisia puulajeja riippuen alueesta ja tarkoituksesta. Esimerkiksi mänty, kuusi, lehtikuusi ja tammi ovat yleisiä puulajeja, joita käytetään puurakentamisessa riippuen niiden lujuus- ja kestävyysominaisuuksista.

Puurakenteiset kerrostalot on suunniteltu ja rakennettu noudattaen tiukkoja paloturvallisuusmääräyksiä. 

Puun luontainen palamisominaisuus on otettu huomioon, ja erilaisia palonkestävyyttä parantavia tekniikoita käytetään, kuten puun pintakäsittelyä ja palonsuojausaineiden käyttöä.

Puurakentamisen plussat

Puurakentamisen etuja ovat muun muassa kestävyys, kevytpainoisuus, joustavuus, energiatehokkuus ja esteettisyys. 

Puukerrostalot ovat kestävämpiä vaihtoehtoja perinteisille betoni- ja teräsrakenteisille kerrostaloille. Puun valmistusprosessi vaatii vähemmän energiaa ja tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna muihin materiaaleihin. Lisäksi puu on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä.

Puurakenteiset kerrostalot voidaan valmistaa tehtaalla valmiiksi moduuleiksi, jotka kuljetetaan ja koottaan rakennuspaikalla. Tämä tehostaa rakennusprosessia ja lyhentää rakennusaikaa verrattuna perinteisiin rakennusmenetelmiin.

Lisäksi puurakenteiset kerrostalot ovat kevyempiä kuin betoni- tai teräsrakenteiset vastineensa. Tämä voi vähentää perustusten kuormitusta ja helpottaa rakennuksen asennusta sekä mahdollistaa rakentamisen haastavissa maaperäolosuhteissa.

Materiaalina puu luo kodikkaan ja miellyttävän tunnelman, joka voi edistää asumismukavuutta ja hyvinvointia. Puun monipuoliset muotoilumahdollisuudet antavat myös suunnittelijoille luovuutta ja mahdollistavat mielenkiintoiset arkkitehtoniset ratkaisut.

Onko puurakentaminen liian kallista?

Puurakentaminen on kilpailukykyinen vaihtoehto muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna. Kustannukset voivat kuitenkin vaihdella monista tekijöistä riippuen, kuten rakennuksen koko, suunnittelu, käytettävät puulajit, työvoimakustannukset, paikalliset markkinatilanteet ja rakennusmääräykset.

Joissakin tapauksissa puurakentaminen voi olla kalliimpaa kuin perinteisten materiaalien, kuten betonin tai teräksen, käyttö. Puurakentamisen kustannukset voivat nousta esimerkiksi silloin, kun vaaditaan erityisiä käsittelyjä tai suojausmenetelmiä kosteuden, paloturvallisuuden tai tuholaisten estämiseksi. Lisäksi puurakentamisen suunnittelu ja toteutus vaativat erityisosaamista, joka voi vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

Toisaalta puurakentaminen voi myös tarjota säästöjä joillakin alueilla. Puurakenteiden keveys ja helppokäyttöisyys voivat vähentää rakennuksen perustusten ja infrastruktuurin kustannuksia. Lisäksi puu on uusiutuva materiaali, jonka tuotantoprosessi voi olla energiatehokkaampi ja vähemmän resursseja kuluttava kuin esimerkiksi betonin tai teräksen valmistus.

On myös tärkeää huomata, että puurakentamisen suosio on kasvamassa, ja se saa yhä enemmän tukea ja investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä kehitys voi johtaa uusien innovaatioiden ja tehokkaampien rakennusmenetelmien syntymiseen, mikä voi alentaa puurakentamisen kustannuksia tulevaisuudessa.

Lopulliset kustannukset riippuvat siis monista tekijöistä, ja on tärkeää arvioida puurakentamisen kustannuksia tapauskohtaisesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja vaatimukset. Puurakentamisella on valoisa tulevaisuus, ja se nähdään yhä enemmän kestävänä vaihtoehtona perinteisille rakennusmateriaaleille.

Pelialan hiilijalanjälki – Kuinka “vihreää” pelaaminen oikeasti on?

pelinkehittäjä

Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat olleet tapetilla usean vuoden ajan. Myös peliala on herännyt pohtimaan sitä, miten tulevaisuudesta niin pelaamisesta kuin pelien kehityksestä voitaisiin tehdä entistäkin vihreämpää.

Aihe on itsessään ollut hyvin tapetilla Covid-19-pandemian aikaan, kun digitaalisen sisällön kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti. Vaikka itsessään pelaaminen ja peliala mielletään hyvinkin ”vihreäksi” alaksi, tämä ei pidä paikkaansa. 

Miten ekologisuuden painottaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen näkyy videopelaamisessa? Ja miten sinä voisit pienentää pelaamisesta koituvaa hiilidioksidipäästöjä?

Peliala saastuttaa enemmän kuin uskoisitkaan

Harva pelaaja ajattelee pelaamisen hiilijalanjälkeä, sillä pelaamista itsessään pidetään ilmastonlämpenemisen kannalta hyvin merkityksettömänä harrastuksena. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, kun asiaan pureudutaan syvemmin. 

Esimerkiksi pelitietokone voi kuluttaa jopa koneen tehosta riippuen 200–500 wattia sähköä tunnilta, puhumattakaan muista siihen kytketyistä laitteista. Puhumattakaan siitä, mistä mineraaleista tietokoneen tai konsolin komponentit itsessään on valmistettu.

Eikä syyttävä sormi osoita ainoastaan pelaajaan, vaan myös pelejä valmistaviin pelistudioihin ja -yhtiöihin. Pelkästään Sony Playstation 4 -konsolin valmistus on tuottanut vuodesta 2015 lähtien 8,9 miljardia hiilidioksidipäästöjä

Tämän vuoksi peliyhtiöitä onkin aiheesta herätelty etenkin kuluneena parina vuonna liittymään yhteiseen rintamaan hiilijalanjälkemme pienentämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi. 

Space Ape -peliyhtiö pyrkii olemaan täysin hiilidioksidineutraali peliyhtiö. Yhtiö tarjoaa työntekijöilleen bussikuljetuksen töihin, se on vaihtanut uusiutuvaan energiaan sekä suhtautuu kierrättämiseen vakavuudella. 

Vuosi 2020 oli siinä mielessä mullistava, että suurin osa ihmisistä viimeistään tässä vaiheessa kokeili ensimmäistä kertaa etätyöskentelyä kotoa päin. Peliala ei suinkaan välttynyt myöskään tältä, mistä kuuluisimpana esimerkkinä vaikkapa CD Project Red, joka joutui lykkäämään jälleen Cyberpunk 2077 -pelin julkaisua pandemian ja etätyöskentelyn takia

Videokokoukset ja -konferenssit tulivat tutuiksi myös peliyhtiöille pandemian aikaan, joille työmatkustus alan suurempiin konferensseihin ja tapahtumiin ovatkin yksi suurimmista syistä hiilijalanjäljelle.

Paras tapa pienentää pelistudioiden hiilijalanjälkeä ja tehdä alasta entistäkin ekologisempi, ei suinkaan ole ainoastaan toimistojen roskien lajittelu tai lentokonematkustuksen käytön vähentäminen, vaan pelaajien valistaminen ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta.

Helpoimpia tapoja peliyhtiöille pienentää ympäristörasitustaan on siirtyä uusiutuvien energioiden käyttäjiksi. Esimerkiksi jopa 3,5 prosenttia kaikista kasvihuonekaasujen määrästä tulee netin käytöstä aiheutuvista saasteista.

Green Game Jam 

Vuonna 2021 järjestettiin järjestyksessään toinen Green Game Jam -tapahtuma, joka saattoi yhteen pelistudioita ja -yhtiöitä ympäri maailmaa pohtimaan sitä, miten pelaamisesta voitaisiin tehdä entistäkin vihreämpää. 

Yksi tapahtuman tärkeimmistä tapahtumista oli studioiden välinen kilpailu, jossa ne kehittivät ekologisempaa pelaamista tukevan konseptin tai designin jo olemassa oleviin peleihinsä.

Vuoden 2021 voittaja ja pelaajien valinta oli Woogan kehittämä June’s Journey -peliin erityistapahtuma, missä pelaaja pystyy ostamaan pelin sisällä puita. Jokaista ostettua puuta vastaan Wooga istuttaa oikeassa elämässä yhden puun. 

Playing For The Planetin järjestämä Green Game Jamista on tarkoituksena tulla vuosittainen tapahtuma, jossa alan suurimmat tekijät aina isoista tekijöistä pikkustudioihin kerääntyvät yhdessä kehittämään pelialaa vihreämmäksi.

ESG tulee myös iGaming sektorille

ESG eli Environmental Social Governance on tapa mitata ja hallinnoida taloudellisen toiminnan kestävyyttä kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös vaikutukset tuotantoketjussa.

IGaming-alalla eli online rahapelien parissa tämä sisältää siten ympäristövaikutusten lisäksi myös muun muassa pelihaittojen hallintaan liittyviä kysymyksiä. Netin kasinot eivät ensisilmäyksellä vaikuta suurilta saastuttajilta, mutta muiden onlinepalveluiden tapaan taustalla tapahtuu paljon.

Alan isoista toimijoista ainakin Ranskan La Française des Jeux ja suomalaisillekin pelaajille tuttu Kindred (mm. Unibet) ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen 2030 nollapäästöjen tavoitteeseen.

Pelit valistamassa ympäristöasioissa

Pelaajien valistaminen ympäristöaiheista onkin todettu yhdeksi parhaimmista tavoista tehdä pelaamisesta yhä vihreämpää. Kun pelaajat joutuvat itse joutuvat pelin sisässä tekemään päätöksiä esimerkiksi kehityksen tai ympäristön kustannuksella, on tämä ollut huomattavasti parempi tapa valistaa ja kouluttaa ihmisiä.

Yksi hyvä esimerkki tällaisesta pelistä on Sims 4 ja sen lisäosa Eco Lifestyle. Tässä pelissä pelaaja pääsee itse hahmoineen ottamaan osaa erilaisiin ekologisuutta tukeviin aktiviteetteihin, aina uusiutuvasta energiasta oman kasvimaan kasvatteluun ja jopa kompostointiin.

Eikä tässä tarvitse mennä edes merta edemmäs kalaan, sillä suomalaisen Rovion Angry Birds 2 -mobiilipelissä. Vihaiset linnut nimittäin seikkailevat pelissä ympäristöön ja ilmastonlämpenemiseen liittyvien teemojen ja tehtävien ympärillä.

Pakkausmateriaalien järkevämpi käyttö

Pelkästään pelaajien valistaminen ympäristöasioista ei ole ainoa keino, millä pelistudiot ja -yhtiöt taistelevat ilmastonmuutosta vastaan. Vaikka pelit mielletään digitaaliseksi viihteeksi ja monet alustat kuin myös tarjoavat pelaajilleen mahdollisuuden hankkia pelinsä ainoastaan digitaalisina kopioina, on pakkausmateriaalien käyttö edelleen yleistä.

Tähänkin on tulossa muutos, sillä pelistudio Developer Sports Interactive on ollut edelläkävijä tässä. Se julkaisi nimittäin Football Manager 2020 -pelinsä täysin kierrätettävässä pakkausmateriaalissa. 

Pakkausmateriaalilla on väliä, sillä se vaikuttaa olennaisesti myös pelin painoon ja sitä myötä myös siihen, kuinka paljon pelien kuljetus kuluttaa bensiiniä. 

Niin kauan, kun pelejä myydään myös fyysisinä kopioina, on peliyhtiöiden kiinnitettävä yhä entistäkin enemmän huomiota pakkausmateriaaliensa käyttöön.

Miten perus pelaaja voi vaikuttaa pelaamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen?

Mikäli sinä haluaisit pienentää pelaamisestasi aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, jopa pienillä muutoksilla voit saada paljon aikaan. 

  • Sammuta konsoli tai PC aina käytön jälkeen
  • Osta pelit digitaalisina kopioina
  • Päivitä konsolisi ainoastaan tarpeen vaatiessa
  • Kierrätä vanhat konsolisi tai PC-osat kunnolla

Pienillä muutoksilla voit saada paljon aikaan, samalla pienentäen niin omaa kuin myös pelialan hiilijalanjälkeäsi.

Puurakentaminen: Cleantech-liiketoimintaa

Cleantech on kattotermi joka käsittää tuotteet ja prosessit joilla vastataan ilmastonmuutoksen, resurssien riittävyyden ja saastumisen haasteisiin. Suomen merkittävin luonnonvara ovat metsät, joten niiden monipuolinen ja kestävä käyttö on isossa roolissa cleantech-ratkaisujen kehittämisessä.

Cleantech kytkeytyy läheisesti biotalouteen, jossa hyödynnetään luonnon uusiutuvia materiaaleja ja kehitetään uusia teknologioita yhä tehokkaampaan käyttöön.

Puurakentaminen on siis luonnollinen osa sekä biotaloutta että cleantech-klusteria. Ympäristön kannalta puu on erinomainen materiaali, ja sen ominaisuuksia voidaan edelleen parantaa ja käyttökohteita monipuolistaa.

Varmasti näyttävin esimerkki on Wood City-puukortteli jonka puurakenteinen toimistotalo, Supercellin pääkonttori valmistuu nyt syksyllä 2020. Wood Cityä suunnitellaan vielä täydennettävän hotellilla. Rakentamisessa on käytetty LVL-massiivipuuta, joka ei pala vaan hiiltyy säilyttäen kantavuutensa.

Kontiolahdelle on puolestaan valmistumassa uudentyyppinen maaseudun puutalo, nimeltään Meteoriitti. Se on rakennettu kokonaisuudessaan ristiinlaminoidusta CLT-puusta. Talo on hengittävä ja homehtumisen riskiä ei ole lainkaan. Lämmöneristeenä toimii ilma.

Puukerrostalon hiilijalanjälki jopa puolet betonirunkoista pienempi

Rakennuslehti uutisoi Ruotsissa tehdystä vertailusta jossa betonikerrostalo vastasi hiilijalanjäljeltään kahta puurakenteista. Selvitys oli toteutettu osana yhteispohjoismaista NERO-hanketta. NEROssa on tutkittu energiatehokkaiden puurakennusten kustannuksia, toteutusta, asumisolosuhteita, sisäilman laatua ja elinkaarihintaa. Tietoa on kerätty case-kohteista, joista tämä Växjön kolmen kerrostalon kokonaisuus oli yksi.

Kolmesta talosta yksi oli tehty CLT (Cross-laminated Timber) rakenteella, yksi puurankaisesti betonipohjalle ja kolmannessa runko kokonaan betonista (puuverhoilluilla julkisivuilla). Kaikissa taloissa oli koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja suositusten mukainen lämmöneristys.

Molemmissa puurunkoisissa taloissa hiilijalanjälki 50-vuoden ajalle laskettuna oli puolet betonitalosta. Rakennuskustannukset olivat hyvin lähellä toisiaan. CLT-talo oli noin 4 prosenttia kalliimpi. Hiilijalanjäljen vähentämisen hinta puurakentamisella on siis hyvinkin edullista. Kierrätys tapahtuu näissä tyypillisesti bioenergiaksi polttamalla.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Suomalaisista vertailukohteista, joskaan luvut eivät aina ole yhtä dramaattisia. Helsingin kaupungin Kehittyvä Kerrostalo-ohjelmassa toteutettiin kaksi asuintalokokonaisuutta Kuninkaantammeen, toinen puusta, toinen betonista.

Kaikissa vertailuissa puurkenteisen talon päästöt olivat pienemmät. Kun tarkasteltiin rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, puurakentamisella saavutettiin noin 20 prosentin etu. Kustannukset eivät tässä hankkeessa olleet julkisia.

Puurakentaminen – ekologinen ja suomalaisia työllistävä vaihtoehto

puusta rakennettu toimistotalo

Puurakentaminen on ekologista, etenkin täällä Suomessa jossa puuta saadaan läheltä, kestävästi tuotettuna. Metsissämme kasvaa vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiota runkopuuta, sen käytössä on edelleen kasvunvaraa.

Puun kilpailukyky vaihtoehtoihin verrattuna kasvaa edelleen tulevaisuudessa, sillä uusiutuvana materiaalina sen hiilidioksipäästöt rakennuksen elinkaaren aikana ovat merkittävästi verrokkeja pienemmät. Yksi kuutiometri puuta sitoo 750 kiloa hiilidioksidia ilmasta.

Pientaloissa puun osuus on ollut aina vahva, mutta kasvupotentiaalia on edelleen kerrostalojen, julkisten rakennusten sekä piha- ja ympäristörakentamisen puolella. Puuta voidaan käyttää myös lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa muista materiaaleista valmistetuissa kohteissa.

Vapaa-ajanasunnoista lähes 99% on puurakenteisia, mutta Suomi on lopulta hyvin kerrostalovaltainen maa. Uudisasunnoistakin yli puolet valmistuvat kerrostalojen muodossa, ja hallitsevana materiaalina on betoni.

Historiallisesti paloturvallisuusmääräykset ovat rajoittaneet puun käyttöä suuremmissa yksiköissä. Näitä on kuitenkin modernisoitu niin että nykyisin puusta on mahdollista rakentaa 8-kerroksisia kerrostaloja, tai jopa korkeampia toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun avulla. Talot varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla.

2020 yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on Suomessa 90 kappaletta. Määrä kuitenkin kasvaa nopeasti.