Pelialan hiilijalanjälki – Kuinka “vihreää” pelaaminen oikeasti on?

pelinkehittäjä

Ekologisuus ja kestäväkehitys ovat olleet tapetilla usean vuoden ajan. Myös peliala on herännyt pohtimaan sitä, miten tulevaisuudesta niin pelaamisesta kuin pelien kehityksestä voitaisiin tehdä entistäkin vihreämpää.

Aihe on itsessään ollut hyvin tapetilla Covid-19-pandemian aikaan, kun digitaalisen sisällön kulutus on kasvanut räjähdysmäisesti. Vaikka itsessään pelaaminen ja peliala mielletään hyvinkin ”vihreäksi” alaksi, tämä ei pidä paikkaansa. 

Miten ekologisuuden painottaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen näkyy videopelaamisessa? Ja miten sinä voisit pienentää pelaamisesta koituvaa hiilidioksidipäästöjä?

Peliala saastuttaa enemmän kuin uskoisitkaan

Harva pelaaja ajattelee pelaamisen hiilijalanjälkeä, sillä pelaamista itsessään pidetään ilmastonlämpenemisen kannalta hyvin merkityksettömänä harrastuksena. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, kun asiaan pureudutaan syvemmin. 

Esimerkiksi pelitietokone voi kuluttaa jopa koneen tehosta riippuen 200–500 wattia sähköä tunnilta, puhumattakaan muista siihen kytketyistä laitteista. Puhumattakaan siitä, mistä mineraaleista tietokoneen tai konsolin komponentit itsessään on valmistettu.

Eikä syyttävä sormi osoita ainoastaan pelaajaan, vaan myös pelejä valmistaviin pelistudioihin ja -yhtiöihin. Pelkästään Sony Playstation 4 -konsolin valmistus on tuottanut vuodesta 2015 lähtien 8,9 miljardia hiilidioksidipäästöjä

Tämän vuoksi peliyhtiöitä onkin aiheesta herätelty etenkin kuluneena parina vuonna liittymään yhteiseen rintamaan hiilijalanjälkemme pienentämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi. 

Space Ape -peliyhtiö pyrkii olemaan täysin hiilidioksidineutraali peliyhtiö. Yhtiö tarjoaa työntekijöilleen bussikuljetuksen töihin, se on vaihtanut uusiutuvaan energiaan sekä suhtautuu kierrättämiseen vakavuudella. 

Vuosi 2020 oli siinä mielessä mullistava, että suurin osa ihmisistä viimeistään tässä vaiheessa kokeili ensimmäistä kertaa etätyöskentelyä kotoa päin. Peliala ei suinkaan välttynyt myöskään tältä, mistä kuuluisimpana esimerkkinä vaikkapa CD Project Red, joka joutui lykkäämään jälleen Cyberpunk 2077 -pelin julkaisua pandemian ja etätyöskentelyn takia

Videokokoukset ja -konferenssit tulivat tutuiksi myös peliyhtiöille pandemian aikaan, joille työmatkustus alan suurempiin konferensseihin ja tapahtumiin ovatkin yksi suurimmista syistä hiilijalanjäljelle.

Paras tapa pienentää pelistudioiden hiilijalanjälkeä ja tehdä alasta entistäkin ekologisempi, ei suinkaan ole ainoastaan toimistojen roskien lajittelu tai lentokonematkustuksen käytön vähentäminen, vaan pelaajien valistaminen ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta.

Helpoimpia tapoja peliyhtiöille pienentää ympäristörasitustaan on siirtyä uusiutuvien energioiden käyttäjiksi. Esimerkiksi jopa 3,5 prosenttia kaikista kasvihuonekaasujen määrästä tulee netin käytöstä aiheutuvista saasteista.

Green Game Jam 

Vuonna 2021 järjestettiin järjestyksessään toinen Green Game Jam -tapahtuma, joka saattoi yhteen pelistudioita ja -yhtiöitä ympäri maailmaa pohtimaan sitä, miten pelaamisesta voitaisiin tehdä entistäkin vihreämpää. 

Yksi tapahtuman tärkeimmistä tapahtumista oli studioiden välinen kilpailu, jossa ne kehittivät ekologisempaa pelaamista tukevan konseptin tai designin jo olemassa oleviin peleihinsä.

Vuoden 2021 voittaja ja pelaajien valinta oli Woogan kehittämä June’s Journey -peliin erityistapahtuma, missä pelaaja pystyy ostamaan pelin sisällä puita. Jokaista ostettua puuta vastaan Wooga istuttaa oikeassa elämässä yhden puun. 

Playing For The Planetin järjestämä Green Game Jamista on tarkoituksena tulla vuosittainen tapahtuma, jossa alan suurimmat tekijät aina isoista tekijöistä pikkustudioihin kerääntyvät yhdessä kehittämään pelialaa vihreämmäksi.

ESG tulee myös iGaming sektorille

ESG eli Environmental Social Governance on tapa mitata ja hallinnoida taloudellisen toiminnan kestävyyttä kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös vaikutukset tuotantoketjussa.

IGaming-alalla eli online rahapelien parissa tämä sisältää siten ympäristövaikutusten lisäksi myös muun muassa pelihaittojen hallintaan liittyviä kysymyksiä. Netin kasinot eivät ensisilmäyksellä vaikuta suurilta saastuttajilta, mutta muiden onlinepalveluiden tapaan taustalla tapahtuu paljon.

Alan isoista toimijoista ainakin Ranskan La Française des Jeux ja suomalaisillekin pelaajille tuttu Kindred (mm. Unibet) ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen 2030 nollapäästöjen tavoitteeseen.

Pelit valistamassa ympäristöasioissa

Pelaajien valistaminen ympäristöaiheista onkin todettu yhdeksi parhaimmista tavoista tehdä pelaamisesta yhä vihreämpää. Kun pelaajat joutuvat itse joutuvat pelin sisässä tekemään päätöksiä esimerkiksi kehityksen tai ympäristön kustannuksella, on tämä ollut huomattavasti parempi tapa valistaa ja kouluttaa ihmisiä.

Yksi hyvä esimerkki tällaisesta pelistä on Sims 4 ja sen lisäosa Eco Lifestyle. Tässä pelissä pelaaja pääsee itse hahmoineen ottamaan osaa erilaisiin ekologisuutta tukeviin aktiviteetteihin, aina uusiutuvasta energiasta oman kasvimaan kasvatteluun ja jopa kompostointiin.

Eikä tässä tarvitse mennä edes merta edemmäs kalaan, sillä suomalaisen Rovion Angry Birds 2 -mobiilipelissä. Vihaiset linnut nimittäin seikkailevat pelissä ympäristöön ja ilmastonlämpenemiseen liittyvien teemojen ja tehtävien ympärillä.

Pakkausmateriaalien järkevämpi käyttö

Pelkästään pelaajien valistaminen ympäristöasioista ei ole ainoa keino, millä pelistudiot ja -yhtiöt taistelevat ilmastonmuutosta vastaan. Vaikka pelit mielletään digitaaliseksi viihteeksi ja monet alustat kuin myös tarjoavat pelaajilleen mahdollisuuden hankkia pelinsä ainoastaan digitaalisina kopioina, on pakkausmateriaalien käyttö edelleen yleistä.

Tähänkin on tulossa muutos, sillä pelistudio Developer Sports Interactive on ollut edelläkävijä tässä. Se julkaisi nimittäin Football Manager 2020 -pelinsä täysin kierrätettävässä pakkausmateriaalissa. 

Pakkausmateriaalilla on väliä, sillä se vaikuttaa olennaisesti myös pelin painoon ja sitä myötä myös siihen, kuinka paljon pelien kuljetus kuluttaa bensiiniä. 

Niin kauan, kun pelejä myydään myös fyysisinä kopioina, on peliyhtiöiden kiinnitettävä yhä entistäkin enemmän huomiota pakkausmateriaaliensa käyttöön.

Miten perus pelaaja voi vaikuttaa pelaamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen?

Mikäli sinä haluaisit pienentää pelaamisestasi aiheutuvaa hiilijalanjälkeä, jopa pienillä muutoksilla voit saada paljon aikaan. 

  • Sammuta konsoli tai PC aina käytön jälkeen
  • Osta pelit digitaalisina kopioina
  • Päivitä konsolisi ainoastaan tarpeen vaatiessa
  • Kierrätä vanhat konsolisi tai PC-osat kunnolla

Pienillä muutoksilla voit saada paljon aikaan, samalla pienentäen niin omaa kuin myös pelialan hiilijalanjälkeäsi.

Puurakentaminen: Cleantech-liiketoimintaa

Cleantech on kattotermi joka käsittää tuotteet ja prosessit joilla vastataan ilmastonmuutoksen, resurssien riittävyyden ja saastumisen haasteisiin. Suomen merkittävin luonnonvara ovat metsät, joten niiden monipuolinen ja kestävä käyttö on isossa roolissa cleantech-ratkaisujen kehittämisessä.

Cleantech kytkeytyy läheisesti biotalouteen, jossa hyödynnetään luonnon uusiutuvia materiaaleja ja kehitetään uusia teknologioita yhä tehokkaampaan käyttöön.

Puurakentaminen on siis luonnollinen osa sekä biotaloutta että cleantech-klusteria. Ympäristön kannalta puu on erinomainen materiaali, ja sen ominaisuuksia voidaan edelleen parantaa ja käyttökohteita monipuolistaa.

Varmasti näyttävin esimerkki on Wood City-puukortteli jonka puurakenteinen toimistotalo, Supercellin pääkonttori valmistuu nyt syksyllä 2020. Wood Cityä suunnitellaan vielä täydennettävän hotellilla. Rakentamisessa on käytetty LVL-massiivipuuta, joka ei pala vaan hiiltyy säilyttäen kantavuutensa.

Kontiolahdelle on puolestaan valmistumassa uudentyyppinen maaseudun puutalo, nimeltään Meteoriitti. Se on rakennettu kokonaisuudessaan ristiinlaminoidusta CLT-puusta. Talo on hengittävä ja homehtumisen riskiä ei ole lainkaan. Lämmöneristeenä toimii ilma.

Puukerrostalon hiilijalanjälki jopa puolet betonirunkoista pienempi

Rakennuslehti uutisoi Ruotsissa tehdystä vertailusta jossa betonikerrostalo vastasi hiilijalanjäljeltään kahta puurakenteista. Selvitys oli toteutettu osana yhteispohjoismaista NERO-hanketta. NEROssa on tutkittu energiatehokkaiden puurakennusten kustannuksia, toteutusta, asumisolosuhteita, sisäilman laatua ja elinkaarihintaa. Tietoa on kerätty case-kohteista, joista tämä Växjön kolmen kerrostalon kokonaisuus oli yksi.

Kolmesta talosta yksi oli tehty CLT (Cross-laminated Timber) rakenteella, yksi puurankaisesti betonipohjalle ja kolmannessa runko kokonaan betonista (puuverhoilluilla julkisivuilla). Kaikissa taloissa oli koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja suositusten mukainen lämmöneristys.

Molemmissa puurunkoisissa taloissa hiilijalanjälki 50-vuoden ajalle laskettuna oli puolet betonitalosta. Rakennuskustannukset olivat hyvin lähellä toisiaan. CLT-talo oli noin 4 prosenttia kalliimpi. Hiilijalanjäljen vähentämisen hinta puurakentamisella on siis hyvinkin edullista.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Suomalaisista vertailukohteista, joskaan luvut eivät aina ole yhtä dramaattisia. Helsingin kaupungin Kehittyvä Kerrostalo-ohjelmassa toteutettiin kaksi asuintalokokonaisuutta Kuninkaantammeen, toinen puusta, toinen betonista.

Kaikissa vertailuissa puurkenteisen talon päästöt olivat pienemmät. Kun tarkasteltiin rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, puurakentamisella saavutettiin noin 20 prosentin etu. Kustannukset eivät tässä hankkeessa olleet julkisia.

Puurakentaminen – ekologinen ja suomalaisia työllistävä vaihtoehto

puusta rakennettu toimistotalo

Puurakentaminen on ekologista, etenkin täällä Suomessa jossa puuta saadaan läheltä, kestävästi tuotettuna. Metsissämme kasvaa vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiota runkopuuta, sen käytössä on edelleen kasvunvaraa.

Puun kilpailukyky vaihtoehtoihin verrattuna kasvaa edelleen tulevaisuudessa, sillä uusiutuvana materiaalina sen hiilidioksipäästöt rakennuksen elinkaaren aikana ovat merkittävästi verrokkeja pienemmät. Yksi kuutiometri puuta sitoo 750 kiloa hiilidioksidia ilmasta.

Pientaloissa puun osuus on ollut aina vahva, mutta kasvupotentiaalia on edelleen kerrostalojen, julkisten rakennusten sekä piha- ja ympäristörakentamisen puolella. Puuta voidaan käyttää myös lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa muista materiaaleista valmistetuissa kohteissa.

Vapaa-ajanasunnoista lähes 99% on puurakenteisia, mutta Suomi on lopulta hyvin kerrostalovaltainen maa. Uudisasunnoistakin yli puolet valmistuvat kerrostalojen muodossa, ja hallitsevana materiaalina on betoni.

Historiallisesti paloturvallisuusmääräykset ovat rajoittaneet puun käyttöä suuremmissa yksiköissä. Näitä on kuitenkin modernisoitu niin että nykyisin puusta on mahdollista rakentaa 8-kerroksisia kerrostaloja, tai jopa korkeampia toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun avulla. Talot varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla.

2020 yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on Suomessa 90 kappaletta. Määrä kuitenkin kasvaa nopeasti.