Puukerrostalot ovat asuinrakennuksia, jotka on pääosin rakennettu puusta. Suomessa ne ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosien aikana, sillä puurakentaminen nähdään kestävänä ja ympäristöystävällisenä vaihtoehtona perinteisille betonirakenteisille kerrostaloille.
Siinä missä nettikasinot ilman rekisteröintiä ovat valloittaneet markkinoita vuodesta 2016 lähtien, puukerrostalojen rakentaminen on osa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Muutos on tervetullut, sillä puurakentaminen tarjoaa monia etuja. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja sen käyttö rakentamisessa voi vähentää hiilijalanjälkeä verrattuna betoniin tai teräkseen perustuviin rakennuksiin. Puurakenteiset kerrostalot ovat myös kevyempiä kuin betonirakenteiset, mikä helpottaa rakentamista ja pienentää perustusten tarvetta.
Suomen puukerrostaloja tuetaan lainsäädännön voimin
Puurakentaminen viittaa rakennusten ja rakenteiden rakentamiseen pääosin puumateriaaleista. Puu on tässä tapauksessa keskeinen rakennusmateriaali, jota käytetään eri muodoissa, kuten puupalkkeina, puulevyinä, liimapuuna tai ristikkorakenteina.
Suomessa on toteutettu useita puukerrostalohankkeita eri puolilla maata. Helsingissä on Puukuokka Kalasatamassa ja lisää puukerrostaloja on rakenteilla.
Muita esimerkkejä kotimaisista puukerrostaloista ovat:
- Puukuokka, Jyväskylä: Puukuokka on yksi Suomen tunnetuimmista puukerrostaloista. Se on maailman suurin puurakenteinen kerrostalo, joka koostuu kahdeksasta kerrostalosta Jyväskylän Kankaan alueella edustaen kestävää ja energiatehokasta asumista.
- Onnentähti, Joensuu: Onnentähti on yksi Joensuun keskustassa sijaitsevista puukerrostaloista. Se on seitsemänkerroksinen asuinrakennus, joka on toteutettu modernilla puurakentamistekniikalla. Rakennuksessa yhdistyvät kestävyys, energiatehokkuus ja viihtyisyys.
- Kivistöntori, Vantaa: Kivistöntori on puukerrostalojen kokonaisuus Vantaan Kivistön kaupunginosassa. Alueella on useita korkeita puurakenteisia kerrostaloja, jotka luovat kaupunkitilaa ja edistävät kestävää kaupunkikehitystä.
Puukerrostalojen rakentamista on edistetty lainsäädännöllä ja tukitoimilla. Esimerkiksi vuonna 2018 voimaan astunut Suomen rakentamismääräyskokoelman muutos mahdollisti puukerrostalojen rakentamisen enintään kahdeksan kerroksen korkeuteen ilman poikkeuslupaa.
Lisäksi erilaiset tukiohjelmat ja rahoitusmahdollisuudet ovat tukeneet puurakentamisen edistämistä.
Kuinka puukerrostalo syntyy?
Puurakentaminen voidaan toteuttaa eri menetelmin. Perinteisessä puurakentamisessa käytetään usein sahattua puuta, joka liitetään yhteen pulteilla tai nauloilla. Nykyaikaisemmat menetelmät, kuten ristikkorakenteet ja liimapuutekniikka, tarjoavat entistä kestävämpiä ja monimutkaisempia vaihtoehtoja.
Puukerrostalon rakentaminen koostuu useista vaiheista:
- Suunnittelu: Ensimmäinen vaihe on suunnittelu, jossa arkkitehti ja insinöörit luovat rakennukselle suunnitelmat ja tekniset piirustukset. Suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen muoto, toiminnallisuus, energiatehokkuus ja kestävyys.
- Materiaalien valmistus: Puukerrostalon rakentamisessa käytetään erilaisia puumateriaaleja, kuten sahatavaraa, ristikkorakenteita ja liimapuita. Nämä materiaalit valmistetaan tehtaalla ennen niiden toimittamista rakennustyömaalle. Tehtaalla puusta voidaan valmistaa esimerkiksi liimapuupalkkeja ja seinäelementtejä.
- Perustukset: Rakennustyömaalla ensimmäinen vaihe on perustusten rakentaminen. Perustuksiin kuuluvat esimerkiksi betoniset anturat tai paalulaatat, jotka tukevat rakennuksen painoa ja välittävät sen maaperään.
- Runkorakenteen pystytys: Kun perustukset ovat valmiit, rakennuksen runkorakenteen pystytys alkaa. Tässä vaiheessa asennetaan puurunko, johon kuuluvat pilarit, palkit ja välipohjat. Usein käytetään valmiiksi tehtaalla valmistettuja elementtejä, jotka nostetaan paikoilleen ja kiinnitetään toisiinsa.
- Julkisivut ja sisätilat: Runkorakenteen pystyttämisen jälkeen asennetaan ulkoverhous ja julkisivumateriaalit, kuten puulevyt tai tiiliverhoilu. Samalla sisätiloissa aloitetaan talotekniset asennukset, kuten sähkö- ja putkityöt sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät.
- Viimeistelytyöt: Kun runko, julkisivut ja talotekniset järjestelmät ovat paikoillaan, puukerrostalon viimeistelytyöt alkavat. Tässä vaiheessa asennetaan lattiamateriaalit, seinäpinnat, kattolevyt, ovet ja ikkunat. Myös sisätilojen maalaus, pintakäsittelyt ja kalusteiden asennus tapahtuvat tässä vaiheessa.
- Testaus ja tarkastukset: Ennen kuin puukerrostalo voidaan luovuttaa asukkaille, se käy läpi erilaisia testauksia ja tarkastuksia varmistaakseen, että se täyttää kaikki rakentamiselle asetetut standardit ja vaatimukset. Näihin kuuluvat mu
Puurakentaminen voi hyödyntää erilaisia puulajeja riippuen alueesta ja tarkoituksesta. Esimerkiksi mänty, kuusi, lehtikuusi ja tammi ovat yleisiä puulajeja, joita käytetään puurakentamisessa riippuen niiden lujuus- ja kestävyysominaisuuksista.
Puurakenteiset kerrostalot on suunniteltu ja rakennettu noudattaen tiukkoja paloturvallisuusmääräyksiä.
Puun luontainen palamisominaisuus on otettu huomioon, ja erilaisia palonkestävyyttä parantavia tekniikoita käytetään, kuten puun pintakäsittelyä ja palonsuojausaineiden käyttöä.
Puurakentamisen plussat
Puurakentamisen etuja ovat muun muassa kestävyys, kevytpainoisuus, joustavuus, energiatehokkuus ja esteettisyys.
Puukerrostalot ovat kestävämpiä vaihtoehtoja perinteisille betoni- ja teräsrakenteisille kerrostaloille. Puun valmistusprosessi vaatii vähemmän energiaa ja tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna muihin materiaaleihin. Lisäksi puu on uusiutuva luonnonvara, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä.
Puurakenteiset kerrostalot voidaan valmistaa tehtaalla valmiiksi moduuleiksi, jotka kuljetetaan ja koottaan rakennuspaikalla. Tämä tehostaa rakennusprosessia ja lyhentää rakennusaikaa verrattuna perinteisiin rakennusmenetelmiin.
Lisäksi puurakenteiset kerrostalot ovat kevyempiä kuin betoni- tai teräsrakenteiset vastineensa. Tämä voi vähentää perustusten kuormitusta ja helpottaa rakennuksen asennusta sekä mahdollistaa rakentamisen haastavissa maaperäolosuhteissa.
Materiaalina puu luo kodikkaan ja miellyttävän tunnelman, joka voi edistää asumismukavuutta ja hyvinvointia. Puun monipuoliset muotoilumahdollisuudet antavat myös suunnittelijoille luovuutta ja mahdollistavat mielenkiintoiset arkkitehtoniset ratkaisut.
Onko puurakentaminen liian kallista?
Puurakentaminen on kilpailukykyinen vaihtoehto muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna. Kustannukset voivat kuitenkin vaihdella monista tekijöistä riippuen, kuten rakennuksen koko, suunnittelu, käytettävät puulajit, työvoimakustannukset, paikalliset markkinatilanteet ja rakennusmääräykset.
Joissakin tapauksissa puurakentaminen voi olla kalliimpaa kuin perinteisten materiaalien, kuten betonin tai teräksen, käyttö. Puurakentamisen kustannukset voivat nousta esimerkiksi silloin, kun vaaditaan erityisiä käsittelyjä tai suojausmenetelmiä kosteuden, paloturvallisuuden tai tuholaisten estämiseksi. Lisäksi puurakentamisen suunnittelu ja toteutus vaativat erityisosaamista, joka voi vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.
Toisaalta puurakentaminen voi myös tarjota säästöjä joillakin alueilla. Puurakenteiden keveys ja helppokäyttöisyys voivat vähentää rakennuksen perustusten ja infrastruktuurin kustannuksia. Lisäksi puu on uusiutuva materiaali, jonka tuotantoprosessi voi olla energiatehokkaampi ja vähemmän resursseja kuluttava kuin esimerkiksi betonin tai teräksen valmistus.
On myös tärkeää huomata, että puurakentamisen suosio on kasvamassa, ja se saa yhä enemmän tukea ja investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä kehitys voi johtaa uusien innovaatioiden ja tehokkaampien rakennusmenetelmien syntymiseen, mikä voi alentaa puurakentamisen kustannuksia tulevaisuudessa.
Lopulliset kustannukset riippuvat siis monista tekijöistä, ja on tärkeää arvioida puurakentamisen kustannuksia tapauskohtaisesti ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja vaatimukset. Puurakentamisella on valoisa tulevaisuus, ja se nähdään yhä enemmän kestävänä vaihtoehtona perinteisille rakennusmateriaaleille.
