puurakentaminen

Cleantech on kattotermi joka käsittää tuotteet ja prosessit joilla vastataan ilmastonmuutoksen, resurssien riittävyyden ja saastumisen haasteisiin. Suomen merkittävin luonnonvara ovat metsät, joten niiden monipuolinen ja kestävä käyttö on isossa roolissa cleantech-ratkaisujen kehittämisessä.

Cleantech kytkeytyy läheisesti biotalouteen, jossa hyödynnetään luonnon uusiutuvia materiaaleja ja kehitetään uusia teknologioita yhä tehokkaampaan käyttöön.

Puurakentaminen on siis luonnollinen osa sekä biotaloutta että cleantech-klusteria. Ympäristön kannalta puu on erinomainen materiaali, ja sen ominaisuuksia voidaan edelleen parantaa ja käyttökohteita monipuolistaa.

Varmasti näyttävin esimerkki on Wood City-puukortteli jonka puurakenteinen toimistotalo, Supercellin pääkonttori valmistuu nyt syksyllä 2020. Wood Cityä suunnitellaan vielä täydennettävän hotellilla. Rakentamisessa on käytetty LVL-massiivipuuta, joka ei pala vaan hiiltyy säilyttäen kantavuutensa.

Kontiolahdelle on puolestaan valmistumassa uudentyyppinen maaseudun puutalo, nimeltään Meteoriitti. Se on rakennettu kokonaisuudessaan ristiinlaminoidusta CLT-puusta. Talo on hengittävä ja homehtumisen riskiä ei ole lainkaan. Lämmöneristeenä toimii ilma.

Rakennuslehti uutisoi Ruotsissa tehdystä vertailusta jossa betonikerrostalo vastasi hiilijalanjäljeltään kahta puurakenteista. Selvitys oli toteutettu osana yhteispohjoismaista NERO-hanketta. NEROssa on tutkittu energiatehokkaiden puurakennusten kustannuksia, toteutusta, asumisolosuhteita, sisäilman laatua ja elinkaarihintaa. Tietoa on kerätty case-kohteista, joista tämä Växjön kolmen kerrostalon kokonaisuus oli yksi.

Kolmesta talosta yksi oli tehty CLT (Cross-laminated Timber) rakenteella, yksi puurankaisesti betonipohjalle ja kolmannessa runko kokonaan betonista (puuverhoilluilla julkisivuilla). Kaikissa taloissa oli koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja suositusten mukainen lämmöneristys.

Molemmissa puurunkoisissa taloissa hiilijalanjälki 50-vuoden ajalle laskettuna oli puolet betonitalosta. Rakennuskustannukset olivat hyvin lähellä toisiaan. CLT-talo oli noin 4 prosenttia kalliimpi. Hiilijalanjäljen vähentämisen hinta puurakentamisella on siis hyvinkin edullista. Kierrätys tapahtuu näissä tyypillisesti bioenergiaksi polttamalla.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Suomalaisista vertailukohteista, joskaan luvut eivät aina ole yhtä dramaattisia. Helsingin kaupungin Kehittyvä Kerrostalo-ohjelmassa toteutettiin kaksi asuintalokokonaisuutta Kuninkaantammeen, toinen puusta, toinen betonista.

Kaikissa vertailuissa puurkenteisen talon päästöt olivat pienemmät. Kun tarkasteltiin rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, puurakentamisella saavutettiin noin 20 prosentin etu. Kustannukset eivät tässä hankkeessa olleet julkisia.

Puurakentaminen on ekologista, etenkin täällä Suomessa jossa puuta saadaan läheltä, kestävästi tuotettuna. Metsissämme kasvaa vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiota runkopuuta, sen käytössä on edelleen kasvunvaraa.

Puun kilpailukyky vaihtoehtoihin verrattuna kasvaa edelleen tulevaisuudessa, sillä uusiutuvana materiaalina sen hiilidioksipäästöt rakennuksen elinkaaren aikana ovat merkittävästi verrokkeja pienemmät. Yksi kuutiometri puuta sitoo 750 kiloa hiilidioksidia ilmasta.

Pientaloissa puun osuus on ollut aina vahva, mutta kasvupotentiaalia on edelleen kerrostalojen, julkisten rakennusten sekä piha- ja ympäristörakentamisen puolella. Puuta voidaan käyttää myös lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa muista materiaaleista valmistetuissa kohteissa.

Vapaa-ajanasunnoista lähes 99% on puurakenteisia, mutta Suomi on lopulta hyvin kerrostalovaltainen maa. Uudisasunnoistakin yli puolet valmistuvat kerrostalojen muodossa, ja hallitsevana materiaalina on betoni.

Historiallisesti paloturvallisuusmääräykset ovat rajoittaneet puun käyttöä suuremmissa yksiköissä. Näitä on kuitenkin modernisoitu niin että nykyisin puusta on mahdollista rakentaa 8-kerroksisia kerrostaloja, tai jopa korkeampia toiminnallisen paloturvallisuustarkastelun avulla. Talot varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla.

2020 yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on Suomessa 90 kappaletta. Määrä kuitenkin kasvaa nopeasti.