Rakennuslehti uutisoi Ruotsissa tehdystä vertailusta jossa betonikerrostalo vastasi hiilijalanjäljeltään kahta puurakenteista. Selvitys oli toteutettu osana yhteispohjoismaista NERO-hanketta. NEROssa on tutkittu energiatehokkaiden puurakennusten kustannuksia, toteutusta, asumisolosuhteita, sisäilman laatua ja elinkaarihintaa. Tietoa on kerätty case-kohteista, joista tämä Växjön kolmen kerrostalon kokonaisuus oli yksi.
Kolmesta talosta yksi oli tehty CLT (Cross-laminated Timber) rakenteella, yksi puurankaisesti betonipohjalle ja kolmannessa runko kokonaan betonista (puuverhoilluilla julkisivuilla). Kaikissa taloissa oli koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla ja suositusten mukainen lämmöneristys.
Molemmissa puurunkoisissa taloissa hiilijalanjälki 50-vuoden ajalle laskettuna oli puolet betonitalosta. Rakennuskustannukset olivat hyvin lähellä toisiaan. CLT-talo oli noin 4 prosenttia kalliimpi. Hiilijalanjäljen vähentämisen hinta puurakentamisella on siis hyvinkin edullista. Kierrätys tapahtuu näissä tyypillisesti bioenergiaksi polttamalla.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Suomalaisista vertailukohteista, joskaan luvut eivät aina ole yhtä dramaattisia. Helsingin kaupungin Kehittyvä Kerrostalo-ohjelmassa toteutettiin kaksi asuintalokokonaisuutta Kuninkaantammeen, toinen puusta, toinen betonista.
Kaikissa vertailuissa puurkenteisen talon päästöt olivat pienemmät. Kun tarkasteltiin rakennusmateriaalien elinkaaripäästöjä, eli materiaalien valmistusta, kuljetusta, niiden uusimista rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittelyä, puurakentamisella saavutettiin noin 20 prosentin etu. Kustannukset eivät tässä hankkeessa olleet julkisia.